Tuntuuko, että hakemuksesi katoavat jäljettömiin? Tai että usko uuden työpaikan löytymiseen on hiipunut? Et ole yksin ajatustesi kanssa.

Lokakuussa 2026 kysyimme Kuntarekryn ja Kirkkorekryn sivustokävijöiltä ja someseuraajilta kokemuksia tämän hetken työnhausta. Yhteensä 2 331 vastaajaa jakoi meille ajatuksiaan siitä, millaista on hakea työtä vuonna 2026.

Toteutimme saman kyselyn myös vuosi sitten, joten näemme nyt, mikä on muuttunut. Lyhyesti: kilpailu työpaikoista on yhä kovaa, usko työllistymiseen on heikentynyt ja tekoäly on tullut osaksi yhä useamman työnhakua.

Kilpailua paikoista ei käydä vain työttömien kesken

Lähes puolet vastaajista (47 %) on työssäkäyviä ja etsii silti aktiivisesti uutta työtä. Vuosi sitten heitä oli 49 %. Jos olet työtön ja etsit töitä kuten 39 % vastaajista, kilpailet siis myös työpaikkaa vaihtavien kanssa.

Suurimpina haasteina työnhaussa nähdään hakijoiden suuri määrä per työpaikka ja avoimien työpaikkojen vähäisyys. Työpaikan "väärä" sijainti oli suurempi hakemisen este työssäkäyville kuin työttömille vastaajille, kuten vuosi sitten.

Usko työllistymiseen on koetuksella

Vain 39 % vastaajista on toiveikkaita työllistymisensä tai työpaikan vaihtamisen suhteen lähitulevaisuudessa, kun vuosi sitten heitä oli 43 %. Lainkaan optimistisia ei ole 19 % vastaajista (2025: 16 %). Toivottomuus oli selvästi yleisempää työttömillä kuin työssäkäyvillä.

Työttömistä hakijoista vain 25 % käyttää työnhakuun enemmän kuin 7 tuntia viikossa: avoimia työpaikkoja ei ole loputtomasti haettavissa.

Hiljaisuus, raskaat prosessit ja puutteelliset tiedot turhauttavat

Kysyimme, mikä rekrytoinneissa turhauttaa eniten. Vastaukset jakautuivat lähes samoin kuin vuosi sitten:

• 23 % vähäinen hakijaviestintä

• 22 % työpaikkailmoitukset, joista ei saa riittävästi tietoa

• 22 % raskaat hakulomakkeet

• 21 % pitkät rekrytointiprosessit

• 13 % monivaiheiset haastatteluprosessit

Palkka näkyviin. Toivoitte jälleen ennen muuta numeerista palkkatietoa työpaikkailmoituksiin: palkka mainittiin noin joka neljännessä avoimessa vastauksessa. Lisäksi toivoitte tietoa käytännön asioista, kuten työajoista ja ajokortin tarpeesta, valistuneen hakupäätöksen tueksi.

Kunnioitusta hakijoille. Moni teistä kokee, ettei hakijoita kohdella kunnioittavasti: hakemuksiin ei vastata, lomakkeet ovat raskaita ja prosessit venyvät. Moni kertoi myös turhautumisesta, kun paikka tuntuu olleen etukäteen pedattu talon omalle työntekijälle. Ikääntyneemmät hakijat kertoivat kokevansa selkeää ikäsyrjintää.

”Myös työnhakijat käyttävät omaa aikaansa työnhakuun, haastatteluihin ym. Osoittakaa siis kiinnostuksenne myös hakijaa kohtaan!”

Tekoäly: yhä useampi käyttää, harva luottaa

Tekoälyn käytössä näkyy vuoden suurin muutos. Vastaajista 44 % on käyttänyt tekoälyä työnhaussa, kun vuosi sitten heitä oli 33 %. Tekoälystä kieltäytyviä on hieman vähemmän kuin ennen: 33 % ei aio kokeilla sitä lainkaan (2025: 37 %).

Kysyimme myös, mitä ajattelette tekoälyn käytöstä työnhaussa ja rekrytoinneissa. Tekoälyanalyysin perusteella asiaan kantaa ottaneista 44 % näki tekoälyssä sekä hyötyjä että ongelmia, 37 % suhtautui siihen pelkästään kielteisesti ja 19 % pelkästään myönteisesti.

Epäluotettavuus oli vastauksissa kenties toistuvin huomio. Moni kertoi käyttävänsä tekoälyä, koska se on hyvä työkalu ja koska muutkin käyttävät sitä, vaikka ei itse luota siihen. Eniten teitä huolettaa kuitenkin se, että työnantaja käyttää tekoälyä hakijoiden arviointiin ilman ihmisen harkintaa.

”En pidä sitä luotettavana välineenä, mutta käytän sitä hieman apunani.”

Työnhaku on tällä hetkellä ymmärrettävästi raskasta, mutta toivottavasti nämä tulokset auttavat huomaamaan, ettet ole kokemuksesi kanssa yksin. Viemme toiveenne myös työnantajien tietoon. Kiitos kaikille vastanneille ja tsemppiä työnhakuun! Työnhakusi tueksi tutustu myös työnhakuvinkkeihimme.